MIKÄ KYSELY?

Eduskuntavaaliehdokkaille suunnattu kuvataideteemainen kysely lähetettiin maanlaajuisesti puoluetoimistoihin maaliskuun toisella viikolla. Jakelu kattoi kaikki vaalipiirit ja rekisteröityneet puolueet.

Monivalintakysymysten lisäksi ehdokkailla on ollut mahdollisuus kommentoida kutakin kysymystä. Kysymysten lomassa ehdokkaita tutustutettiin Suomen Taiteilijaseuran hallitusohjelmatavoitteisiin.

I TAITEEN RAHOITUS

1. Tulisiko taiteen rahoituksen mielestäsi perustua ensisijaisesti (valitse toinen vaihtoehdoista)

a) liiketoimintana, keskittyen edistämään sen markkinointia ja edistäen kuvataideteosten myyntiä.

b) perusoikeutena, jota saatavuuden takaamiseksi on rahoitettava ennen kaikkea verovaroin.

Kommentit: –

2. Minkä suuruinen tulisi taiteen ja kulttuurin osuus Suomen valtion budjetista mielestäsi olla? (valitse 1 vaihtoehto)

a) Taiteen ja kulttuurin osuutta Suomen valtion budjetista tulisi mielestäni laskea nykyisestä tasosta. 

b) Taiteen ja kulttuurin osuus Suomen valtion budjetista tulisi mielestäni pitää ennallaan nykyisellä tasolla. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista oli vuonna 2018 noin 0,8 %.

c) Taiteen ja kulttuurin osuus tulisi kasvattaa 1 % Suomen valtion budjetista. 

Kommentit: –

3. Mitä seuraavista taiteen rahoituksen haasteista pidät merkittävimpänä? (valitse 1-2 vaihtoehtoa)

a) Taiteen eri muodot eivät ole tasavertaisessa asemassa valtion avustusjärjestelmässä. Kuvataiteen rahoitus on pahasti jäljessä taiteilijamäärän suhteutettuna ja muihin taiteen muotoihin verrattuna.

b) Taiteen vapaan kentän rahoitus on riittämättömällä tasolla, minkä vuoksi kentän pitkäjänteinen kehittäminen on käytännössä mahdotonta.

c) Taiteen ja taiteilijoiden tukemisen alueellinen epätasa-arvo.

d) Taiteilijoiden toimeentulo on erittäin huono ja määrärahoja taiteilijoiden tukemiseen on liian vähän. 

e) Visuaalisella taiteella ei ole sen rahoitusasemaa turvaavaa lakia, kuten omaa valtionosuusjärjestelmää. 

f) Jokin muu, mikä:__________________________________

Kommentit: –

II TAITEILIJA-APURAHOJEN MÄÄRÄ JA TASO

1. Mikäli käytettävissä olisi enemmän määrärahoja taiteilijoille myönnettäviin valtion taiteilija-apurahoihin, tulisiko mielestäsi: (valitse 1 vaihtoehto)

a) pitää apurahan suuruus ennallaan, mutta myöntää apurahoja aiempaa suuremmalle taiteilijajoukolle.

b) korottaa apurahojen tasoa merkittävästi korkeammaksi, mutta pitää saajien määrä ennallaan.

c) sekä korottaa apurahan tasoa että kasvattaa apurahan saajien määrää. 

Kommentit: –

Taustaa: Valtion apurahoituksesta kuvataiteeseen kohdistuu taiteilijamäärään suhteutettuna kaikista taiteen aloista vähiten apurahoja. Taiteilijoista juuri kuvataiteilijat ovat riippuvaisimpia apurahoituksesta, sillä kuvataiteilijan ammatissa ei juurikaan ole työsuhteista työtä ja ammatin kustannukset ovat mm. työtila-, väline- ja materiaalikuluista johtuen suuret. Valtion taiteilija-apurahoja myönnetään tällä hetkellä 0,5-, 1-, 3- ja 5 -vuotiskausille. Apurahan suuruus on 1.4.2018 alkaen 1709,37 euroa kuukaudessa. Apuraha on verotonta tuloa, mutta taiteilija maksaa apurahakaudeltaan MYEL-maksut, mikäli apurahakauden kesto on yli neljä kuukautta. Kuvataiteen vaikuttaja- ja asiantuntijajärjestön ja kuvataiteen alan järjestöjen kattojärjestön Suomen Taiteilijaseura esittää hallitusohjelmatavoitteissaan, että valtion taiteilija-apuraha nostetaan vähintään 2400 euroon kuukaudessa.

III TAITEILIJOIDEN SOSIAALITURVA 

1. Millä seuraavista keinoista taiteilijoiden sosiaaliturvaa tulisi mielestäsi ensisijaisesti parantaa? (valitse 1-2 vaihtoehtoa)

a) Suomessa tulisi ottaa käyttöön perustulo. 

b) Taiteilijaeläkkeiden määrää tulisi lisätä. 

c) Taiteilijapalkka tulisi ottaa käyttöön.

d) Taiteen tekemisen edellytyksien, kuten työhuoneen vuokraamisen tai välinehankintojen ei tulisi saada vaikuttaa taiteilijan sosiaaliturvaan laskevasti. 

e) Sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmää on kehitettävä siten, että laki ja oikeudenmukaisuus toteutuisivat myös taiteilijoiden kohdalla. 

f) Vapaiden taiteilijoiden eläketurvaa tulisi yksinkertaistaa. Ei-työsuhteinen eläketurva tulisi siirtää kokonaisuudessaan maatalousyrittäjien eläkelain piiriin ja vakuuttaa Melassa.

g) Jokin muu, mikä:__________________________________

Kommentit: –

IV KUVATAITEILIJA AMMATTINSA HARJOITTAJANA 

1. Miten kuvataiteilijan asemaa ammattinsa harjoittajana tulisi mielestäsi parantaa (valitse 3 mielestäsi tärkeintä keinoa)

a) Valtion taiteilija-apurahoihin käytettävissä olevia määrärahoja tulisi kasvattaa. 

b) Taiteilijapalkkajärjestelmää tulisi kokeilla taiteilija-apurahajärjestelmän rinnalla.

c) Taiteilijalle tulisi maksaa julkisesti tuetussa museossa tai galleriassa näyttelyä varten tehdystä työstä korvauksena näyttelypalkkio. 

d) Yrityksille tulisi sallia verovähennysoikeus taiteen tukemisesta ja hankkimisesta.  

e) Kotitalouksille tulisi sallia kotitalousvähennysten tekeminen elävien taiteilijoiden taideteosten ostamisesta oston tapahtuessa taiteen ensimyyntinä. 

f) Valtion tulisi kannustaa ja tukea kuntia ja kaupunkeja lisäämään kuvataidetta rakennushankkeissa ja kaupunki- ja aluesuunnittelussa. Prosenttiperiaatteen toteutumista tulisi vahvistaa.

g) Kehitetään uusia tapoja tukea kuvataiteen alan välittäjäportaan (mm. galleriat, järjestöt, taidelainaamot, osuuskunnat, erilaiset tuotantoalustat ja taidekeskukset) toimintaa. 

h) Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen apurahoituksen ohella kuvataiteen kentän ja kuvataiteilijoiden toimintaedellytysten kehittämiseen tähtääviä tukimuotoja tulee kehittää ministeriöiden välisessä yhteistyössä monipuolisemmin. 

i) Jokin muu, mikä:__________________________________

Kommentit: –

Taustaa:
Kuvataiteilijat tekevät usein ilmaista työtä, sillä teosten toteuttamisesta ja näyttelyiden rakentamisesta ei pääsääntöisesti makseta taiteilijalle. Taiteen tekemisestä aiheutuneet kulut ovat usein taiteesta saatavia tuloja suurempia. Vaikka taiteellinen toiminta ei tuottaisi tuloa, kertyy kuukausittaisia menoja jo ainoastaan ammattitaidon ja esimerkiksi työhuoneen ylläpitämisestä. Useissa näyttelytiloissa taiteilija joutuu lisäksi maksamaan näyttelyvuokraa näyttelynsä järjestämisestä. Ilman näyttelytoiminnan tuomaa näkyvyyttä kuvataiteilijoiden on vaikea saada apurahoja.


Prosenttiperiaate tarkoittaa, että noin 1 % rakennushankkeen budjetista käytetään taiteeseen. Periaatteen toteuttamiseksi on nykyään useita rahoitusmalleja. 


Opetus- ja kulttuuriministerin asettama työryhmä on esittänyt Taide- ja taitelijapolitiikan suuntaviivat -esityksessään, että Opetus­ ja kulttuuriministeriö ja Taiteen edistämis­keskus selvittävät, mitä vaikutuksia olisi taiteilija­ apurahojen muuttamisella työsuhteeksi ja siitä mak­settavaksi palkaksi ja tekevät asiaa koskevan kokeilun. Työsuhteessa tehtävän taiteellisen työn lähtökohtana säilytetään taiteilijan vapaus valita aiheensa ja menetelmänsä (vrt. tieteen vapaus yliopistoissa). Työryhmän Taide- ja taitelijapolitiikan suuntaviivat -esitys kokonaisuudessaa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161125