Lotta Backlund (Kansallinen Kokoomus, Helsingin vaalipiiri)

Sukunimi, Etunimi:Backlund, Lotta
Vaalipiiri:01 Helsingin vaalipiiri
Puolue:Kansallinen Kokoomus
Linkki vastaajan kotisivuille:https://lottabacklund.fi/

I TAITEEN RAHOITUS

1. Tulisiko taiteen rahoituksen mielestäsi perustua ensisijaisesti (valitse toinen vaihtoehdoista)

a) liiketoimintana, keskittyen edistämään sen markkinointia ja edistäen kuvataideteosten myyntiä.

b) perusoikeutena, jota saatavuuden takaamiseksi on rahoitettava ennen kaikkea verovaroin.

Kommentit: Koska oli mahdollista valita vain yksi, valitsin perusoikeuden, mutta koen, että taidealalla on mahdollista kasvattaa markkinoita, ja se synnyttäisi uusia tulonlähteitä ja työpaikkoja taiteiljoille. Tämä sektori on Suomessa aivan lastenkengissä verrattuna moniin muihin maihin.

2. Minkä suuruinen tulisi taiteen ja kulttuurin osuus Suomen valtion budjetista mielestäsi olla? (valitse 1 vaihtoehto)

a) Taiteen ja kulttuurin osuutta Suomen valtion budjetista tulisi mielestäni laskea nykyisestä tasosta. 

b) Taiteen ja kulttuurin osuus Suomen valtion budjetista tulisi mielestäni pitää ennallaan nykyisellä tasolla. Taiteen ja kulttuurin osuus valtion budjetista oli vuonna 2018 noin 0,8 %.

c) Taiteen ja kulttuurin osuus tulisi kasvattaa 1 % Suomen valtion budjetista. 

Kommentit: Tästä on laaja yhteisymmärrys, ja tätä esittää myös Kokoomus kulttuuripoliittisessa ohjelmassaan. On hyvä huomioida, että Veikkausvarat ovat pienentyneet ja trendi on laskeva, eli valtion täytynee laittaa “omaa rahaa” jatkossa enemmän, jotta prosenttiin päästään.

3. Mitä seuraavista taiteen rahoituksen haasteista pidät merkittävimpänä? (valitse 1-2 vaihtoehtoa)

a) Taiteen eri muodot eivät ole tasavertaisessa asemassa valtion avustusjärjestelmässä. Kuvataiteen rahoitus on pahasti jäljessä taiteilijamäärän suhteutettuna ja muihin taiteen muotoihin verrattuna.

b) Taiteen vapaan kentän rahoitus on riittämättömällä tasolla, minkä vuoksi kentän pitkäjänteinen kehittäminen on käytännössä mahdotonta.

c) Taiteen ja taiteilijoiden tukemisen alueellinen epätasa-arvo.

d) Taiteilijoiden toimeentulo on erittäin huono ja määrärahoja taiteilijoiden tukemiseen on liian vähän. 

e) Visuaalisella taiteella ei ole sen rahoitusasemaa turvaavaa lakia, kuten omaa valtionosuusjärjestelmää. 

f) Jokin muu, mikä: Rakenteet

Kommentit: Minusta suurimmat ongelmat ovat rakenteissa. Julkista rahaa ei tule ikinä olemaan niin paljon, että kaikki taiteilijat voisivat elää apurahalla, joten rahaa pitää saada alalle muualta. Uskon, että yksityisellä sektorilla olisi paljon annettavaa taiteille – mm rahaa.

II TAITEILIJA-APURAHOJEN MÄÄRÄ JA TASO

1. Mikäli käytettävissä olisi enemmän määrärahoja taiteilijoille myönnettäviin valtion taiteilija-apurahoihin, tulisiko mielestäsi: (valitse 1 vaihtoehto)

a) pitää apurahan suuruus ennallaan, mutta myöntää apurahoja aiempaa suuremmalle taiteilijajoukolle.

b) korottaa apurahojen tasoa merkittävästi korkeammaksi, mutta pitää saajien määrä ennallaan.

c) sekä korottaa apurahan tasoa että kasvattaa apurahan saajien määrää. 

Kommentit: –

III TAITEILIJOIDEN SOSIAALITURVA 

1. Millä seuraavista keinoista taiteilijoiden sosiaaliturvaa tulisi mielestäsi ensisijaisesti parantaa? (valitse 1-2 vaihtoehtoa)

a) Suomessa tulisi ottaa käyttöön perustulo. 

b) Taiteilijaeläkkeiden määrää tulisi lisätä. 

c) Taiteilijapalkka tulisi ottaa käyttöön.

d) Taiteen tekemisen edellytyksien, kuten työhuoneen vuokraamisen tai välinehankintojen ei tulisi saada vaikuttaa taiteilijan sosiaaliturvaan laskevasti. 

e) Sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmää on kehitettävä siten, että laki ja oikeudenmukaisuus toteutuisivat myös taiteilijoiden kohdalla. 

f) Vapaiden taiteilijoiden eläketurvaa tulisi yksinkertaistaa. Ei-työsuhteinen eläketurva tulisi siirtää kokonaisuudessaan maatalousyrittäjien eläkelain piiriin ja vakuuttaa Melassa.

g) Jokin muu, mikä: Sosiaaliturvan uudistus

Kommentit: Sosiaaliturvaa pitää uudistaa niin, että se tunnistaa myös sen, että ihmiset nykyään voivat tehdä hyvin erilaista työuraa, jossa tulot koostuvat osin palkoista, osin yritystoiminnasta, osin apurahoista jne. Tämä edesauttaisi myös taiteilijoita.

IV KUVATAITEILIJA AMMATTINSA HARJOITTAJANA 

1. Miten kuvataiteilijan asemaa ammattinsa harjoittajana tulisi mielestäsi parantaa (valitse 3 mielestäsi tärkeintä keinoa)

a) Valtion taiteilija-apurahoihin käytettävissä olevia määrärahoja tulisi kasvattaa. 

b) Taiteilijapalkkajärjestelmää tulisi kokeilla taiteilija-apurahajärjestelmän rinnalla.

c) Taiteilijalle tulisi maksaa julkisesti tuetussa museossa tai galleriassa näyttelyä varten tehdystä työstä korvauksena näyttelypalkkio. 

d) Yrityksille tulisi sallia verovähennysoikeus taiteen tukemisesta ja hankkimisesta.  

e) Kotitalouksille tulisi sallia kotitalousvähennysten tekeminen elävien taiteilijoiden taideteosten ostamisesta oston tapahtuessa taiteen ensimyyntinä. 

f) Valtion tulisi kannustaa ja tukea kuntia ja kaupunkeja lisäämään kuvataidetta rakennushankkeissa ja kaupunki- ja aluesuunnittelussa. Prosenttiperiaatteen toteutumista tulisi vahvistaa.

g) Kehitetään uusia tapoja tukea kuvataiteen alan välittäjäportaan (mm. galleriat, järjestöt, taidelainaamot, osuuskunnat, erilaiset tuotantoalustat ja taidekeskukset) toimintaa. 

h) Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Taiteen edistämiskeskuksen apurahoituksen ohella kuvataiteen kentän ja kuvataiteilijoiden toimintaedellytysten kehittämiseen tähtääviä tukimuotoja tulee kehittää ministeriöiden välisessä yhteistyössä monipuolisemmin. 

i) Jokin muu, mikä: ____________

Kommentit: Olisi mielekästä miettiä myös, pitäisikö välittäjärakenteden luominen ottaa osaksi koulutusta jossain (en osaa sanoa, pitäisikö sen tapahtua taideyliopistossa, vai voisiko se tapahtua esim amk-ulottuvuudessa). Elämme aivan erilaisessa markkinassa ja sisältöpaljoudessa kuin koskaan ennen, ja erilaiset ammattimaiset managerit, agentit ja välittäjät voisivat merkittävästi lisätä eri taiteenalojen edustajien tekeleiden laajempaa levitystä ja uusia työllisyysmahdollisuuksia.

Categories: